Charles Baudelairen teoksesta Pahan kukat (Les Fleurs du mal; suomeksi tulkinnut Antti Nylén. Kustannusosakeyhtiö Sammakko 2011). Teksti on kaunis ja täyttää minut ylevällä tunteella!
Kaikista enkeleistä kaunein ja viisain, petettyJumala, jota ei ylistetä,Maanpakoon ajettu ruhtinas, solvattu ja lyöty,joka nouset kerta kerralta vahvempana,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Mahtava tuonelan valtias, joka tiedät kaikenja lempeästi lääkitset ihmisen vaivat,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinä annat myös vierottujen, taudinkantajientuntea halun ja autuutta maistaa,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinun vanha ja kiihkeä rakastajattaresi,Kuolema, synnyttää meille Toivon, ihanan houreen,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinä annat henkipatolle tyynen ja ylvään katseen,joka tuomitsee mestausyleisön,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinä tiedät, minne itsekäs Jumala kätkikitsaan maansa kalleudet,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinun katseesi näkee maan sisään,onkaloihin, jossa uinuu metallien paljous,Sinä peität isolla kädelläsi kuopatkaupungin reunaa kiertävän unissakävelijän tieltä,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinä vetristät ajan rattailta pudonneen,kavioiden talloman juopon raihnaiset luut,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinä lohdutat heikkoa, kärsivää ihmistä,neuvot meitä sekoittamaan rikkiä salpietariin,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Viekas rikostoveri, joka painat poltinmerkkisijulman ja alhaisen Kroisoksen otsaan,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Sinä joka istutat naisten silmiin ja sydämiinhartaan halun loukata ja koristautua,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Maanpakolaisten sauva, keksijäin lyhty,hirttäytyneiden, salaliittolaisten rippi-isä,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!Otat huostaasi kaikki, jotka isä Jumalavihansa pimeydessä ajoi maallisesta paratiisista,Saatana, armahda minua, kurjuudessa kulkevaa!RUKOUSKiitän ja ylistän sinua, Saatana,joka kerran istuit valtiaanataivaan korkeuksissamutta virut nyt lyötynä helvetissäuneksien vaiti.Ota minun sieluni.Anna sen levähtäähyvän ja pahan tiedon puun katveessa,anna sen lehvien kaartuakasvoillesi ja kasvaauudeksi kirkoksi.
Katso myös tässä blogissa:
Valoa pimeyteenRobert de Grimston: Kristuksen ja Saatanan ykseys
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti